Turkistarhauksesta tulee luopua

TurkistarhausOlin vuonna 2013 yhtenä vireillepanijana Suomen historian ensimmäisessä eduskuntaan päätyneessä kansalaisaloitteessa.

Aloite koski turkistarhauksen kieltämistä.

Aloitteen käsittelyn yhteydessä luvattiin, että turkiseläinten oloja parannetaan mm. eläinsuojelulain ja turkisasetuksen uudistusten yhteydessä.

Nyt näyttää kuitenkin nuo puheet unohtuneen. Eläinsuojelujärjestöt marssivat tänään 16.2. ulos turkisasetuksen valmistelusta, koska maa- ja metsätalousministeriön luonnos uudeksi turkisasetukseksi osin jopa heikentää turkiseläinten oloja Suomessa.

Turkistarhaus ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.  Petoeläin ei kuulu häkkiin. Turkistarhaus aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimille ja ympäristöhaittoja esimerkiksi paikallisesti suurien ravinnepäästöjen muodossa. Elinkeinosta tulee luopua ja varmistaa sen harjoittajille muita toimeentulon lähteitä.

Tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään ratkaisua sallia turkistarhaus vaikka eläinten hyvinvointiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa.

Tammikuun yhteenveto: Kohti uusia haasteita

Leo Stranius susien puolestaVuoden ensimmäinen kuukausi on takana. On aika tehdä lyhyt yhteenveto kuluneista viikoista.

Ohessa siis päällimmäiset kuulumiset niin omasta arjesta, Luonto-Liitosta kuin eduskuntavaalikampanjasta ja kaupunginvaltuustostakin.

Kuuden havainnon jälkeen tammikuun tekemiset myös numeroina.

 

1. Uusia haasteita. Vuosi alkoi vauhdikkaasti, kun minut valittiin Suomen luonnonsuojeluliiiton suojelupäälliköksi vuoden loppuun kestävään sijaisuuteen. Luonto-Liiton toiminnanjohtajan tehtävästä olen palkattomalla vapaalla huhtikuun alusta lähtien. Työt Suomen luonnonsuojeluliitossa alkavat kuitenkin jo helmikuussa, eli olen keväällä kahden työn loukussa. Siihen päälle sitten vielä eduskuntavaalit. [Lue lisää…]

Video mielenosoituksesta: Susia ei suojella tappamalla

Anna suden elää - Leo Stranius Kuva Riku CajanderLuonto-Liitto sekä joukko muita ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjä järjesti 28.1.2015 mielenosoituksen susien puolesta tappolupia vastaan.

.

Asiasta uutisoi esimerkiksi Helsingin Sanomat.

Mielenosoituksia järjestettiin samana päivänä myös Joensuussa ja Tampereella.

Helsingissä mielenosoitukseen osallistui 250 henkilöä. Marssimme Mannerheiminaukiolta maa- ja metsätalousministeriöön ja sieltä takaisin Kolmen sepän aukiolle.

Ohessa lyhyt video mielenosoituksesta.

Kannattaa lukea myös nämä:
– Mielenosoitus sudentappolupia vastaan: Eläköön sudet!
– Viisi ehdotusta: Miten susipolitiikkaa voitaisiin Suomessa parantaa?
– Sudentappolupia vastaan osoitetaan mieltä Helsingissä, Joensuussa ja Tampereella
– Luonto-Liiton lausunto sudenhoitosuunnitelmasta
– Kestävä susikanta voidaan saada Suomeen parissa vuodessa

Mielenosoitus sudentappolupia vastaan: Eläköön sudet!

Eläköön sudetLuonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen susikannan kooksi tällä hetkellä 220–245 sutta ja 27 laumaa. Vuoden 2014 helmikuun alussa susia oli 140 – 155 yksilöä. Kanta on siis vahvistunut.

Uutinen on erinomainen. Geneettisesti kestävästä susikannasta ollaan kuitenkin vielä valitettavan kaukana. Sitä varten tarvittaisiin vähintään 400 yksilöä.

Miksi susikanta on kasvanut? Syitä voi olla monia. Ehkä salametsästys on vähentynyt julkisen keskustelun ja Perhon salametsästystapauksen johdosta. Ehkä laskenta on tarkentunut tai susia on tullut erityisen paljon itärajan takaa.

Niin tai näin, on susi Suomessa edelleen erittäin uhanalainen laji. [Lue lisää…]

Metsähallitus hakkaa arvometsää – luonnonsuojelijat keskeyttivät hakkuut

Luonto-Liitto Metsähallitus hakkuutKeuruun varuskunnan alueelta vapautui vuoden vaihteessa harvinaisia vanhoja metsiä (ks. kuvia metsistä), joissa on noin 150-220 -vuotiasta puustoa.

Suomen luonnonsuojeluliiton kartoittajat tutkivat välittömästi alueen luontoarvoja ja totesivat alueen olevan yksi Keski-Suomen laajimmista ja laadukkaimmista luonnonsuojelullisesti arvokkaista metsistä valtionmailla (ks. raportti täältä).

Tiedot luontoarvoisa toimitettiin Metsähallitukselle. Samalla esitettiin arvokkaan kohteen suojelemista.

Metsähallituksen hakkuut KeuruullaMitä tekee Metsähallitus? Käynnistää kahden viikon sisällä liikkumisrajoitteiden poistamisesta hakkuut. Alueelle on suunniteltu yhteensä 50 hehtaaria avohakkuita. (ks. kuvia hakkuista, kohde kartalla). [Lue lisää…]

Uskalletaan kokeilla jotain uutta

Leo-StraniusKansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkkisuus.

Suomi on perinteisesti ollut järjestöjen luvattu maa.

Tänä päivänä ihmisillä on kuitenkin ennennäkemättömät mahdollisuudet vaikuttaa, harrastaa ja ottaa kantaa suoraan esimerkiksi verkon kautta.

Uusien vaikuttamismuotojen luonteena onkin, että ne eivät aina kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta. Vaikuttaminen yksilöityy sekä muuttuu hetkellisiksi verkostoiksi ja kampanjoiksi.

Uudesta kansalaistoiminnasta esimerkkinä ovat vaikka ravintolapäivä, siivouspäivä, kaupunkiviljely tai kaljakellunta.

Kun olen käynyt eri järjestöissä puhumassa ja keskustelemassa, nousee esille usein tuttuja haasteita. Uusia sitoutuneita toimijoita on vaikea löytää, päättäjien vakuuttaminen on vaikeaa eikä perustoiminta tunnu kiinnostavan huomiotalouden ehdoilla toimivaa mediaa.

Voisiko koko kuvion kääntää kuitenkin päälaelleen? [Lue lisää…]

Kirjeitä vapaudelle: Moses Akatugba

Moses Akatugba Kuva amnestyHyvää ihmisoikeuksien päivää! YK:n ihmisoikeuksien julistus täyttää tänään 66 vuotta.

Ihmisoikeusjulistuksen kolmannen artiklan mukaan ”Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.”

Valitettavasti tämä ei koske kaikkia. Yksi näistä on Moses Akatugba, joka on tuomittu kuolemaan hirttämällä siitä syystä, että häntä syytetään kolmen kännykän varastamisesta.

Onneksi Amnesty kampanjoi Moseksen ja monien muiden puolesta.

Kirjeitä vapaudelle on Amnestyn kansainvälinen kampanja, jossa voi toimia vaarassa olevien ihmisten puolesta.

Tämä kirjoitus on minun pieni tukeni Mosekselle ja kaikille muille kuolemaan tuomituille tänä tärkeänä päivänä. Ohessa Moses Akatugban tarina. [Lue lisää…]

Mitä jäi käteen Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta?

Lähiös linnaan Leo StraniusKävin 8.12.2014 MTV3 Uutislivessä keskustelemassa itsenäisyyspäivänä järjestetystä Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta.

Pidän itse avointa ja väkivallatonta kansalaistoimintaa olennaisena osana demokratiaa.

Esimerkiksi vallan keskittymisen vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. On harmillista, että omaisuuden vahingoittaminen vie kaiken huomion tärkeältä asialta.

Linnan juhlat ovat kuitenkin sen verran houkutteleva symbolinen kohde, että tulemme varmasti näkemään vastaavia mielenilmauksia jatkossakin. Varsinkin kun julkisuus luo etukäteen odotuksia, joita jotkut mielenosoittajat sitten toteuttavat ja joihin poliisi helposti tahtomattaan omalla toiminnallaan provosoi.

Ohessa kuuden kohdan pika-analyysia tilanteesta. [Lue lisää…]

Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu

kraasaton-fbTänään 28.11.2014 vietetään Älä osta mitään -päivää teemalla Krääsätön joulu!

Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme.

Sopivasti MTV3 Huomenta Suomi kyseli aamulla Twitterissä: ”Aamun gallup: Paljon ajattelit tänä vuonna laittaa rahaa joululahjoihin?”  Oma vastaukseni oli seuraava: ”En yhtään. Mielummin aineettomia palvelulahjoja. Krääsätön joulu. Ja tänään Älä osta mitään -päivä :)”

Kirjoitin aiheesta tällä viikolla myös Kirkko & Kaupunki -lehteen. Alla kirjoittamani kolumni kokonaisuudessaan.

Krääsätön joulu

Tiedätkö tunteen, kun saat lahjan, jota et oikeasti tarvitse? Krääsää, joka vie kaappitilaa. Sinulla on tavara, joka pitää säilyttää vain siitä syystä, että sitä ei kehtaa laittaa kierrätykseen, koska sen antoi sinulle tärkeä ihminen. [Lue lisää…]

Stadin aikapankki 5-vuotta: Kolme syytä suosia aikapankkitoimintaa

Stadin aikapankki Ruby Van Der Wekken ja Tuuli Hirvilammi

Osallistuin sunnuntaina 16.11.2014 Stadin aikapankin 5-vuotisjuhliin Helsingin Rauhanasemalla.

Minulla oli kunnia käyttää tilaisuudessa lyhyt puheenvuoro, jossa pohdiskelin aikapankkitoiminnan ympäristövaikutuksia.

Kiihtyvä sukupuuttoaalto, syvenevä ilmastokriisi ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus. Siinä on tämän sukupolven tärkeimmät haasteet.

Samalla tavalla emme voi jatkaa. Luonnonvarojen kulutuksen sijaan kannattaa suosia esimerkiksi palveluita.

Miten Stadin aikapankki tai aikapankkitoiminta liittyy tähän? Aika paljon.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta aikapankkitoiminta auttaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että siihen sopeutumisessa.

Ohessa on kolme syytä suosia aikapankkitoimintaa:

1. Aikapankki vähentää luonnonvarojen kulutusta ja edistää palvelutaloutta

Aikapankin avulla siirrytään kulutusyhteiskunnnasta palveluyhteiskuntaan. Tällä hetkellä tavaroiden kulutus kuormittaa ympäristöä eikä sama meno voi jatkua. Monet luonnonvarat hupenevat kovaa vauhtia.

Aikapankissa voi lainata toisilta kestokulutushyödykkeitä, mikä vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöönottoa. Aikapankin toiminta vähentää ympäristökuormaa kun tavaroita lainataan, korjataan ja jaetaan sen sijaan, että hankitaan aina uusia.

2. Aikapankki kasvattaa sosiaalista pääomaa

Esimerkiksi meidän perhe tapasi vuosia sitten uuden naapurin Stadin aikapankin kautta. Puolisoni kävi tekemässä naapurillemme kielenhuoltopalvelua. Tästä on jäänyt pysyvä ystävyyssuhde. Myös lapsemme ovat hyviä ystäviä. Näin Stadin aikapankki on ollut yhtenä tekijänä luomassa tärkeää sosiaalista pääomaa omassa arjessani.

Vastaavia kohtaamisia ja pysyviä sosiaalisia suhteita on aikapankin kautta luotu vaikka kuinka paljon. On lopulta ympäristönkin kannalta parempi, että ihmiset kasvattavat mieluummin sosiaalista kuin taloudellista tai materiaalista pääomaa.

3. Aikapankki toimii varajärjestelmänä kun kaikki muu romahtaa.

Sosiaaliset verkostot ja vaihtoehtoiset vaihdantajärjestelmät ovat avainasemassa, kun ilmastokaaos etenee, fossiilikapitalismikupla puhkeaa tai jos koko talousjärjestelmä romahtaa.

Jos talousjärjestelmä romahtaa, tarvitaan silti joku tapa, jota kautta voimme vaihtaa palveluita ja osittaa töitä. Aikapankkitoiminta on tähän yksi hyvä varajärjestelmä.

Aikapankin toimintaan osallistuminen on ympäristöteko, jonka avulla saa pienennettyä omaa ympäristökuormitusta, kasvatettua sosiaalista pääomaa sekä luotua vaihtoehtoisia järjestelmiä välttämättömien tuotteiden ja palveluiden saamiseksi.

Tämän lisäksi aikapankkitoiminta on omalta osaltaan lisäämässä aktiivista kansalaistoimintaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. On erityisen hienoa, että esimerkiksi Stadin aikapankissa kaikkien työ on yhtä arvokasta.