Miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa: 11 käytännön asiaa

Kansalaistoiminnan luonteena on Suomessa ollut perinteisesti yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus.

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja suurin osa esimerkiksi vapaaehtoistoiminnasta tapahtuu erilaisten vakiintuneiden organisaatioiden kautta.

Samaan aikaan perinteisen kansalaistoiminnan rinnalle on tullut yhä enemmän erilaista hetkellistä ja organisoimatonta pop-up aktiivisuutta.

Sitoutuminen löystyy ja ihmiset kiinnittyvät enemmän merkityksiin ja ilmiöihin kuin organisaatioihin. Toimintaa leimaa hetkellisyys, epämuodolliset verkostot ja ihmisten itseorganisoituminen.

Perinteisten suunnittelu- ja organisointimenetelmien rinnalle on tullut näin kokeileva ja ketterä kehittäminen. Rajapinnat julkisen, yksityisen sekä kolmannen ja neljännen sektorin välillä ovat hämärtyneet. Yhteistyötä voidaan tehdä laajalla rintamalla ja yllättävillä kokoonpanoilla.

Entä mitä paljon puhuttu digitalisaatio sitten tarkoittaa kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan näkökulmasta?

Ohessa 11 käytännön asiaa, miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa:

1. Käyntikorttien, esitteiden ja julkaisujen sijaan verkkosivut. Tarvittavat tiedot ja julkaisut sekä ajankohtaiset uutiset ja yhteystiedot löytyvät enää verkosta. Painettua materiaalia tarvitsee vähemmän.

2. Tietosanakirjojen ja tutkimusten sijaan Google. Perustutkimusta tarvitaan, mutta suurin osa tiedonhankinnasta tehdään hakukoneilla.

3. Kirjeiden ja postikorttien sijaan sähköpostit. Kirjeposti loppuu ja erilainen “postitettava” materiaali, kuten kutsut tilaisuuksiin tai seminaareihin, lähetetään sähköpostilla.

4. Mielipidekirjoitusten sijaan blogit ja Facebook-päivitykset. Paperilehdet menettävät merkitystä. Mielipide saadaan kuuluviin blogikirjoituksilla tai pitkillä ja perusteellisilla Facebook-päivityksillä.

5. Kokousten sijaan sähköistä päätöksentekoa ja Skype-tapaamisia. Ihmiset eivät ole enää valmiita matkustamaan yhden kokouksen takia pitkiä matkoja. Kokouksiin voi osallistua hyvin etänä puhelimitse tai skypellä. Päätöksiä voi tehdä sähköisesti ilman, että tarvitsee kokoontua.

6. Jäsenlehtien sijaan sähköiset uutiskirjeet. Painetut ja postitetut jäsenlehdet ovat liian hidasta tiedonvälitystä. Jäsenet tavoitetaan nopeasti esimerkiksi sosiaalisen median ohella sähköpostilla lähetetyillä uutiskirjeillä.

7. Seminaarit ovat webinaareja, LIVE-lähetyksiä ja -striimauksia. Seminaarit lähetetään suorana verkkoon. Yhä harvemman täytyy tulla tai matkustaa paikan päälle kuuntelemaan puheenvuoroja.

8. Paperivetoomusten sijaan kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi tai adressit.com. Paperivetoomusten sijaan käynnistetään Kansalaisaloitekampanjoita, kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen tai pyydetään allekirjoittamaan verkkovetoomus.

9. Päättäjätapaamisten sijaan Twitter. Päättäjien kanssa ei tarvitse sopia aina kasvokkaisia tapaamisia vaan mielipiteen voi kertoa esimerkiksi kohdistamalla viestinsä Twitterissä.

10. Valokuvien sijaan Instagram ja tubetus. Kuvat jaetaan reaaliaikaisesti Instagram-tileillä ja blogien rinnalle tulee youtube-kanavia.

11. Tietokoneiden sijaan mobiililaitteet. Yhä useammat hommat voi hoitaa suoraan mobiililitteella (älypuhelimella) ilman, että kannettavaa tietokonetta tarvitaan laikaan. Ääniohjaus ja äänentunnistus yleistyvät, jolloin tarve tietokoneiden (näppäimistön) käytölle vähenee merkittävästi.

3 kommenttia artikkeliin ”Miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa: 11 käytännön asiaa”

  1. Liiallinen digitalisointi alkaa kääntyä itseään vastaan, kun tavallisia asioitakaan ei enää voi hoitaa kuin sähköisesti tai älypuhelimen kanssa. Suuren innostuksen vallitessa huomiotta on jäänyt myös digitaalisten järjestelmien haavoittuvuus, vaikka lähes viikottain tulee esiin esimerkkejä isommista ja pienemmistä katastrofeista.

    Tekniset ongelmat vaivaavat yhä useampia järjestelmiä ja sen lisäksi kuvaan mukaan ovat tulleet tahallinen hakkerointi, suoranainen rikollisuus ja muut hienovaraisemmat tavat vaikuttaa järjestelmien toimintaan tai sisältöön.

    Vastaa
  2. Mainio lista! Lisäisin tähän pikaviestinten käytön. Ei tarvitse olla samaan aikaan Skypessä, vaan keskustelua käydään nopeasti pikaviestimillä (Whatsapp, Slack, Fb-ryhmät jne) jouhevammin kuin sähköpostilistoilla. Vuorovaikutuksen määrä nopeus ja jopa laatukin voi paranuta kun siirrytään sähköpostilistoista viestimiin.
    Tiedon avoimuus ja hajautettu toiminta: kaikki tieto on helposti jäsenten ja aktiivien saatavilla. Avoin budjetti mahdollistaa yhteisen päätöksenteon talousasioista, kun kaikki tietävät paljonko rahaa on ja mihin sitä on budjetoitu. Talousvaltuuksia voi hajauttaa näin useammalle, esimerkiksi Holvin avulla, jolloin työt eivät kasaannu yhdelle. Avoimuus päätöksenteossa mahdollistaa muidenkin kun hallituksen jäsenten mukaanottamisen keskusteluun. Oikeastaan hallitusta ei tarvita perinteisessä mielessä valvomaan ja päättämään, vaan sen rooliksi muuttuu yhteistoimintaa tukevan ja ruokkivan keskusteluilmapiirin vahvistaminen ja työskentelyvälineiden käyttöönotto. Toiminta siirtyy entistä enemmän itseorganisoituvuuin verkostoihin, jotka kokoontuvat aina kuhunkin tehtävään liittyen.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami