Leo Stranius lupaa lahjoittaa 30 000 €

LahjoituslupausLahjoitan 30 000 euroa (10 % kansanedustajan palkastani) hyväntekeväisyyteen, jos tulen valituksi eduskuntaan.

Kotitaloutemme on lahjoittanut vuosia noin 10 % kaikista nettotuloista hyväntekeväisyyteen.

Mikäli tulen valituksi eduskuntaan, lahjoitan kansanedustajan kuukausipalkasta (6355 euroa) kymmenyksen esimerkiksi ympäristö-, eläinoikeus- ja kehy-järjestöille. Käytännössä tämä tarkoittaa 7500 euroa vuodessa, neljän vuoden aikana yhteensä 30 000 euroa.

Lahjoituksia voivat saada kansalaisjärjestöt tai muut ryhmät, kampanjat ja projektit, jotka pyrkivät muuttamaan yhteiskuntaa paremmaksi. Julkistan lahjoituksen saajat verkkosivuillani.

Maailman ongelmia ei ratkaista yksin yksittäisten ihmisten lahjoituksilla. Lahjoittaminen on järjestö- ja vapaaehtoistyön ohella kuitenkin yksi fiksu tapa edistää hyviä asioita. Esimerkiksi Greenpeace tai Amnesty eivät ota vastaan valtion rahaa, koska haluavat olla riippumattomia. Näiden järjestöjen korvaamattoman arvokas työ on mahdollista vain siksi, että ne saavat lahjoituksia yksityisiltä lahjoittajilta.

Laajempaa muutosta varten tarvitaan politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Juuri siitä syystä pyrin itse eduskuntaan.

PS. Inspiraatio lahjoituslupauksen tekemiseen syntyi, kun Oras Tynkkyen lupasi lahjoittaa vuoden 2014 eurovaalien yhteydessä 100 000 euroa hyväntekeväisyyteen, jos tulee valituksi europarlamenttiin.

3 kommenttia artikkeliin ”Leo Stranius lupaa lahjoittaa 30 000 €”

  1. Itse näkisin järkevämpänä ostaa hyvää osinkopaperia tai muuta varmaa vuosituottoa tuovaa, ja sitten lahjoittaisin joka vuosi tuon tuoton esimerkiksi Luonnonperintösäätiölle metsien ostoon. Tällöin lahjoittelu olisi varmasti jatkuvaa, kun olisi varma lisätulonlähde. Kun ne jotka haluavat tuhota luonnon käyttävät samaa ideaa hyväkseen, niin hauskaahan se on vain kääntää sama ase toisin päin. Toki jos hyvässä työssä on ja palkkaa tulee yli tarpeen, niin ei siinä sitten tarvitse enää pääomatuloja kerätä lahjoitettavaksi.

    Mutta noin ylipäätään kannustaisin luontoihmisiä pelaamaan samaa peliä kuin ei-luontoihmiset pelaa, eli sen sijaan että lahjoittaa pois kerralla jonkun lisäpotin, kuten osan perinnöstä, hankkiikin sillä pysyvän lisätulon ja vasta sitten alkaa lahjoittelemaan hyviin tarkoituksiin, jolloin sitä pystyy tekemään joka vuosi ja antamaan rahaa paljon useampaan tarkoitukseen ja uusiin hankkeisiin joita tulee eteen vuosien varrella. Tämän takia perintöverokin olisi hyvä poistaa, koska valtio käyttää tunnetusti rahansa Talvivaaran tapaisiin luonnontuhoihin. Saisi luonnonystävä sitten itse päättää ja rahoillaan vaikuttaa.

    Vastaa
  2. Hyvä menetelmä,jota itse käytän! Minulla kun on siihen mahdollisuus.Mutta kaikilla luontoihmisillä ei varmaan ole tällaista mahdollisuutta sijoittaa varoja ja sitten jakaa siitä saatua tuloa hyvään tarkoitukseen .
    Ranskassa perintöveroa maksetaan tietyissä rajoissa. Muutama vuosi sitten verouudistuksella valtio korjasi perintöveron maksurajoja ja maksusäännöksiä.Esimerkiksi puolison kuoltua eloonjäänyt osapuoli ei enää maksa hänelle jääneestä laillisesta omaisuudesta perintöveroa, jos kysymyksessä on vakituinen asunto ja jos omaisuuden arvo ei ylitä lainsäädännön sallimia rajoja. Ja jos esimerkiksi puoliso on notariaatin vahvistamalla sopimuksella ”lahjoittanut” elinaikanaan kaiken yhteisen omaisuuden eloonjääneelle puolisolle ( ei lapsille ) itse lahjoittajan kuollessa.
    Sitävastoin vanhemmilta lapsille periytyvästä omaisuudesta menee korkeampi vero.Niinpä monet vanhemmat tekevätkin elinaikanaan ”lahjoituksen ” ( donation ) lapsilleen. Näin ei lapsen/lasten tarvitse maksaa korkeaa perintöveroa vanhempien kuoltua.Tällainen lahjoitussysteemi takaa samalla sen, että vanhemmat voivat elää kuolemaansa asti entiseen tapaan asunnossaan ja käyttää vapaasti omia tulojaan ja omaisuuttaan.Lahjoituksen kohde on tällöin vain asunnon ja sen mukana olevan maaomaisuuden nk ”.paljas ” omistaja, jolla on kuitenkin yhteisvastuu lahjoittajan kanssa kaikissa talonhoitoa koskevissa kysymyksissä.Lahjoituksen antaja puolestaan sitoutuu pitämään hyvää huolta omaisuudesta. Tämä on monimutkainen systeemi, mutta paljon käytetty.

    Mutta kuka takaisi sen, että jos perintöveroa ei tarvitsisi maksaa ollenkaaan, niin osa perinnöstä tai siitä saadut pääomatulot todella lahjoitettaisiin hyväntekeväisyyteen tai ympäristöjärjestöille ?

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami