Lihaton lokakuu: Ravintola-alalle lisää vastuullisuutta

Veganissimo brunssiLihaton lokakuu on kampanja, joka sai alkunsa kun haastoin vuonna 2013 Docventuresin Riku Rantalan olemaan kuukauden kasvisruokavaliolla.  Riku otti haasteen vastaan.

Tänä vuonna Lihatonta lokakuuta vietetään jo toisen kerran.

Tällä kertaa toivomme, että yksityishenkilöiden lisäksi myös ravintola-ala lähtisi mukaan kampanjaan.

Alla järjestöjen yhteinen tiedote aiheeseen liittyen. 

Luonto-Liitto, Kuono ry, Maan ystävät, Animalia ja Vegaaniliitto tiedottavat.
Ravintola-alalle lisää vastuullisuutta Lihattomalla lokakuulla

Ruokavalio on yksilön valinta, mutta järjestöt kannustavat myös ravintola-alaa ottamaan osaa Lihattomaan lokakuuhun. Lokakuun jälkeenkin kasvisruuan tarjontaa tulee lisätä läpi vuoden. Helsingissä on nähty jo ainakin yksi Lihaton lokakuu -menu.

”Lihalla on suuret hiili- ja vesijalanjäljet. Naudanlihakilo aiheuttaa 15 kiloa kasvihuonekaasupäästöjä, kun kilo soijapapuja tuottaa päästöjä kilon. Koska eläinperäisen ruuan kulutuksen tulee laskea, sen olettaisi jo näkyvän myös ravintoloiden listoilla sekä ravintola-alan koulutuksissa”, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius sanoo.

Lihaa kulutetaan Suomessa keskimäärin noin 77 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Määrä on hälyttävä, ja se kasvaa entisestään.

”Lihan kulutus ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Ruokailutottumuksia pitäisi myös koulujen kotitaloustunneilta lähtien pyrkiä muuttamaan kasvispainoitteiseen suuntaan. Kasviksista ja vihanneksista saa vähintään yhtä paljon energiaravintoaineita kuin lihastakin, kun koostaa ruokavalionsa oikein”, kertoo Kuono ry:n puheenjohtaja Katri Kovanen.

Vesipula? Entä eläinoikeudet?

Maapallon makeasta vedestä alle yksi prosentti on helposti saatavilla ja käytettävissä. Monet kehitysmaat kärsivät veden puutteesta, ja vesikriisit tulevat tulevaisuudessa vain lisääntymään.

Maatalouteen, ja etenkin eläintuotantoon, kuluu paljon vettä. Kiloon naudanlihaa kuluu 16 000 litraa vettä, kun taas kiloon soijapapuja sitä menee 1 800 litraa. Lehmänmaidon tuotanto vaatii sekin kolme kertaa enemmän vettä kuin soijamaidon.

”Lihantuotannon vesijalanjälki tekee näkyväksi sen, kuinka me globaalin pohjoisen asukkaat ylikulutamme etelän luonnonvaroja. On todella epäreilua, että veden niukkuudesta kärsivillä alueilla saatetaan uhrata paikallisia vesivaroja meidän kulinaristisille mieltymyksillemme”, sanoo Maan ystävien puheenjohtaja Angi Mauranen.

Lihattomaan lokakuuhun osallistuminen on paitsi ilmastoteko, myös merkittävä eläinoikeusteko.

”Jokainen voi vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillaan siihen, millaisia määriä eläimiä vuosittain tapetaan ruuaksi”, sanoo Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Ruokaa kaikille jo nyt

Maailmassa olisi tarpeeksi peltopinta-alaa maailman väestön elättämiseen, mutta viljellyt pellot ovat 70-prosenttisesti eläintuotannon käytössä. Jotta saisimme kilon lihaa, tarvitsemme siihen kymmenen kiloa kasvirehua.

”Eläimet voivat hyödyntää vain osan syömästään kasvirehusta. Monesti eläimiä ruokitaan soijalla ja rapsilla, joita ihminen voisi hyödyntää suoraan ruokana ilman, että se kierrätetään eläimen kautta”, sanoo Vegaaniliiton puheenjohtaja Marianne Chanth.

Lisätiedot:

Lihaton lokakuu on kampanja, joka sai alkunsa Luonto-Liiton toiminnanjohtajan Leo Straniuksen ilmastohaasteesta Docventuresin Riku Rantalalle vuonna 2013. Rantala lupasi olla kuukauden syömättä lihaa. Lihaton lokakuu 2 Facebookissa.

Leo Stranius
toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto
puh. 040 754 7371
leo.stranius(at)luontoliitto.fi

Angi Mauranen
puheenjohtaja, Maan ystävät ry
puh. 040 520 7537
angi.mauranen(at)maanystavat.fi

Salla Tuomivaara
toiminnanjohtaja, Animalia
puh. 050 384 5072
salla.tuomivaara(at)animalia.fi

Marianne Chanth
puheenjohtaja, Vegaaniliitto
puh. 044 532 2861
marianne.chanth(at)vegaaniliitto.fi

Katri Kovanen
puheenjohtaja, Kuono ry
puh. 0400 10 7080
info(at)kuonoyhdistys.fi

 

 

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami