Osallistuin viime viikolla Porin SuomiAreenassa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n järjestämään keskusteluun kuljetusten energiatehokkuudesta.
Päästöjä, myös liikenne- ja kuljetussektorilla, tulee vähentää tulevina vuosikymmeninä dramaattisesti.
Uskon, että Suomessa on sekä osaamista että resursseja siirtyä ensin vähähiilisiin ja lopulta hiinineutraaleihin kuljetuksiin.
Mikäli suomalainen kuljetusala ei kykene itse vähentämään oman toimintansa päästöjä, tulevat muut toimijat ja valtaavat markkinat.
Miten kuljetusten energiatehokkuutta voidaan sitten parantaa? Ohessa on seitsemän keinoa:
1. Vähennetään kuljetustarvetta
2. Siirrytään kestäviin ja päästöttömiin biopolttoaineisiin, esimerkiksi biokaasuun
3. Optimoidaan logistiikkaketjuja ja siirretään kuljetuksia raiteille
4. Vähennetään erityisesti tyhjinä kulkevia kuljetuksia (esimerksi Motivan mukaan: ”Täysin tavarattomia kuljetuksia liikennesuoritteesta eli ajoneuvojen kulkemasta matkasta oli 29 prosenttia, ja kun mukaan lasketaan tyhjät kontit ja kuormalavat, tavarattomien kuljetusten osuus oli yli 30 prosenttia.”)
5. Kiinnitetään huomiota ajoneuvon painoon, aerodynamiikkaan, renkaisiin ja ajotapaan
6. Rakennetaan lisää älyä ajoneuvoihin, tiestöön ja kuljetuspalveluihin
7. Liitytään mukaan PIHI -polttoaineenkulutuksen ja energiatehokkuuden seurantajärjestelmään.
Mukana keskustelussa olivat itseni lisäksi Mari Perankoski, Iiro Lehtonen, Pasi Moisio, Ari Jalonen ja Ville Mäkinen.
Keskustelu on katsottavissa oheisen linkin takaa.
Tiedätkö kuinka moni on jo liittynyt tuohon PIHI -seurantajärjestelmään? Itselle oli yllätys, että 29 prosenttia kuljetusta matkasta oli taitettu ilman tavaraa. Tuo lukema kyllä laittaa pohtimaan energiatehokkuutta. Täällä Turussa työmailla kuljetuspalvelut toimiva mielestäni energiatehokkaasti koska aina on lähes täysi kuorma työmaalle tullessa ja poistuessa. Toki maansiirtoon liittyen voi tapahtua sitä, että maa-ainesta tuodaan mutta tyhjällä kontilla lähdetään.