Tänä keväänä olen päässyt ihastelemaan uuden elämän ihmettä kun perheeseemme syntyi vauva.
Vitsailin ystävilleni, että kotimme ekotehokkuus parani vauvan myötä, kun neljän hengen kotitaloudellamme onkin käytössä enää 15 neliötä henkeä kohden aiemman 20 neliön sijaan.
Keskimäärin suomalaisilla on käytössään noin 40 neliötä henkeä kohden.
Käytäntö on kuitenkin teoriaa ihmeellisempi.
Asuntomme ei ole pienentynyt. Todellisuudessa kotitaloutemme luonnonvarojen kulutus on kasvanut. Muutaman viikon ikäisen vauvan kanssa pesukone pyörii tiuhaan tahtiin ja sähkönkulutus on lisääntynyt.
Uusia tavaroita, neliöitä tai autoa ei ole tarvinnut kuitenkaan hankkia. Vauvan tarvikkeet, vaatteet ja kestovaipat olemme hankkineet tai saaneet ystäviltä käytettyinä. Kannattaa kuitenkin muistaa heijastusvaikutukset. Se, että hankimme jotain käytettynä, saattaa hyvin lisätä kulutuspainetta toisaalla.
Sama ekotehostumisen harha näkyy yhteiskunnassa laajemminkin. Nollaenergiatalojen ja energiaremonttien hyödyt jäävät saamatta, jos ihmisillä on käytössään yhä enemmän neliöitä esimerkiksi kakkosasuntojen tai kesämökkien myötä.
Uusien vähäpäästöisten autojen hankkiminen on yhtä tyhjän kanssa, jos autokanta lisääntyy eivätkä vanhat autot poistu käytöstä.
Luomulihan syöminen on kiva juttu, mutta jos lautasellamme on yhä useampana päivänä eläinperäisiä tuotteita, kasvaa samalla aiheuttamamme ympäristökuorma.
Vaikka yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta, on nykyisen liikakulutuksen taustalla tietysti se, että meitä on maapallolla liikaa suhteessa käyttämiimme resursseihin.
Harvoin lasten hankinnan yhteydessä asiaa kuitenkaan pohditaan, vaikka on selvää, että yksilön tekemistä valinnoista juuri lisääntyminen on ympäristön näkökulmasta todennäköisesti kaikkein merkittävin.
Vauva on toki ihana. Seuraavaksi pitää vain toivoa, että uudesta ihmisyksilöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä ympäristötietoinen kansalainen.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Luonto-Liiton kulutus.fi-sivuilla.
