Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia?

Leo Stranius puhuu valtuustossaKaupunginvaltuutetun työ on luottamustehtävä. Siitä ei siis makseta palkkaa. Työtä on tarkoitus tehdä oman toimen ohella.

Näin siis periaatteessa. Käytäntö on kuitenkin toinen.

Käytännössä kaupunginvaltuutetuille maksetaan Helsingissä kokous- ja muita palkkioita sekä korvaukset ansiomenetyksistä ja lastenhoidosta. Lisäksi tulevat muut edut, kuten esimerkiksi HSL:n maksuton matkakortti ja liikuntaviraston vapaakortti.

Esimerkiksi ensimmäisen kolmen kuukauden ajalta minulle maksettiin kokouksista yhteensä 4295 euron korvaus. Tämä kertyi kaupunginvaltuuston, ympäristölautakunnan ja Helsingin Energian johtokunnan kokouksista sekä varapuheenjohtajan palkkioista. Verojen ja puoluemaksun jälkeen tuosta summasta käteen jäi 2419,19 euroa.

Palkkio piti sisällään seuraavaa korvaukset:
– 6 x Kaupunginvaltuuston kokous (joista yksi yli 3 tuntia): 2307,50 euroa
– 4 x Ympäristölautakunnan kokous (joista yksi puheenjohtajana): 520 euroa
– 3 x Helsingin Energian johtokunnan kokous: 375 euroa
– varapuheenjohtajan vuosipalkkio (Helsingin Energian johtokunta): 546,25 euroa
– varapuheenjohtajan vuosipalkkio (Ympäristölautakunta): 546,25 euroa

Samaan aikaan (ensimmäisen kolmen kuukauden aikana) käytin yllä oleviin kokouksiin ja niiden valmisteluun yhteensä 139 tuntia. Tuntipalkaksi muodostui näin 30,90 euroa, joka kuukausipalkkana tarkoittaisi yli 5000 euron korvausta.

Ei tätä hommaa siis ihan maksutta tarvitse tehdä.  Vuositasolla omalla kohdallani puhutaan kokousten määrästä riippuen noin 15 000 – 18 000 euron palkkioista. Paljonkos toimeentulotuki tai opintotuki olivatkaan?

Ovatko palkkiot mielestäsi kohtuullisella tasolla?

10 kommenttia artikkeliin ”Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia?”

  1. Haluaisin tarkennuksen seuraavaan kohtaan:

    Olettaisin varapuheenjohtajan vuosipalkkioiden olevan vuosittaisia. Mikäli ne maksetaan kertasummana, ja muita vuosipalkkioita ei ole tulossa, on niistä laskettava kolmen kuukauden kokousansioihin vain neljäsosa. Tälläkin tavalla tuntipalkaksi tulee kuitenkin noin 25 euroa, ja kokoaikaiseksi lasketuksi kuukausipalkaksi yli 4000 euroa.

    Vastaa
  2. Hyvä kysymys. Minusta vastaus on, että suhteessa työmäärään kokouspalkkiot ovat kohtuullisia.

    Ainakin ne ovat todella paljon kohtuullisempia, kuin Vihreiden aiemmin esittämä malli, jossa kaupunginhallituksen jäsenille (tai ainakin osalle keskeisistä luottamushenkilöistä) maksettaisiin täysi palkka luottamustoimen hoitamisesta.. Jos siis Leo päädyt siihen, etteivät ole, niin vaikuttaminen kannattaa aloittaa oman puolueen sisältä.

    Vastaa
  3. En ole omalta osaltani jaksanut laskea vastaavia lukuja, eikä minulla olekaan tarkkaa kirjanpitoa käytetyistä tunneista. Näppituntumalla sanoisin kuitenkin, että tuntipalkkani jää selvästi pienemmäksi.

    Laajemmin kyse on myös siitä, mikä kaikki toiminta lasketaan mukaan. Luottamushenkilöiden ainoa tehtävä ei suinkaan ole istua kokouksissa tekemässä päätöksiä. Demokratian ydin on kansalaiskeskustelussa. Luottamushenkilöiden kuuluu seurata sitä ja osallistua siihen aktiivisesti eri tavoin. Epäilen, että sinunkin osaltasi tuntipalkka jäisi selvästi pienemmäksi, jos kaikki polittinen toiminta laskettaisiin.

    Ja viime kädessä kyse ei ole tuntipalkasta. Kyse on siitä, paljonko aikaa voi poliittiseen toimintaan (kansalaiskeskusteluun jne) käyttää. Palkkioon voi suhtautua, kuten vanhassa virkamiessäännössä: sen tehtävä on turvata elanto, jotta voi keskittyä yhteisiin asioihin. Aivan kuten eduskunnassakin (jossa sielläkään ei pelkkiin kokouksiin mene kauhean paljon aikaa)

    Tästä on myös vihreiden täyspäiväisyysideassa kyse: tarvitsemme parempaa poltiiikkaa, ja se edellyttää, että ihmisillä on aikaa sitä tehdä. Nykyisellään kaupunginhallituksessa toimiakseen käytännössä tarvitsee joko poliittisen työpaikan jossa muu työ joustaa sopivasti kaupunginhallituksen ehdoilla tai muutoin toimeentulon joka ei edellytä kovin aktiivista työssäkäyntiä.

    Vastaa
  4. Jos tekee työnsä itse ja tutustuu jokaiseen asiaan mihin laittaa nimensä alle, eikä vain äänestele muiden mukana, ansaitsee palkkansa. Mieluummin katselen demokratiaa, jossa edustajat ovat väärässä, mutta sentään tutustuneet asioihin. Kuten Männistön puheenvuorosta huomaa, kokoomus on vain tyytyväinen, jos valtuusto ja kaupunginhallitus koostuu vain oto-lampaista, jotka äänestelevät konsulttien ja virkamiesten tekemän työn puolesta ilman tutustumista itse asioihin, kuten vaikkapa Guggenheimissa, terveys-ja sosiaalipuolella tai vaikka tiehankkeissa. Tällainen se vasta tulee kaupungille kalliiksi, kun päättäjät ulkoistavat vastuunsa ja kaupunki käy yhä vieraammaksi itse kaupunkilaisille. On surullista katseltavaa valtuuston istunnot, joissa valtuutetut toistelevat joltain eturyhmältä tai firmalta saatuja järjettömyyksiä, ja toimivat vain hyödyllisinä idiootteina kaupunkilaisten kokonaisetuja vastaan, vaikka faktat ja tutkimustieto huutaisivat vastaan. Elleivät sitten itse ole virkamiehiä, tai istu jossakin edustajistossa ja hommaile sitten valtuustossa omalle tai kavereiden puljuille esimerkiksi kaavoitushyötyjä. Toinen, mutta pienenpi epäkohta on se, että valtuutetut joutuvat päättämään roskapönttöjen sijainnista tai muusta sellaisesta, johon paras tietämys löytyisi alempaa kaupungin työntekijäportaasta.

    Jos edustajat nappaisivat päätäntävallan takaisin itselleen, niin minun puolesta voitte vaikka nostaa itse palkkojanne, kuten vallasta riisutut kansanedustajat nyt tekevät. Nyt jo esimerkiksi kaupunkisuunnittelu on blogeissa paremmalla tasolla kuin KSV:ssa, mitä tulee taloudelliseen kannattavuuteen, viihtyisyyteen, liikenteen sujuvuuteen, ilmastopäästöihin jne. Blogistit kun voivat ajatella omilla aivoillaan, eivätkä ole tiettyjen tahojen painostuksen alla. Sääli vain, että maailmaa pilataan aina kopaus kerrallaan, kun valtuustossa tai eduskunnassa kopsahtaa nuija pöytään, ja ainakaan kansalaisella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, jos edustajat menevät vain sen mukana mitä EK/ay/suurfirmat yms. sanovat, ja jättävät omat aivot narikkaan. Ihan sama kuinka monta tuntia viettää sateessa mielenosoituksissa tai koittaa olla muuten olla aktiivinen päättäjien suuntaan. Nuijat ratkaisee.

    Vastaa
  5. Mielestäni palkkioiden määrä on yläkanttiin, etenkin kaupunginvaltuustossa, jossa joka kokouksesta saa kuitattua useamman satasen. Valtuusto on kuitenkin käytännössä kaupunginhallituksen kumileimasin. Lautakunnissa rivijäsenille maksetaan noin 100 euron kokouspalkkio, mutta valtuuston etuudet, kuten bussilippu, puuttuvat. HBL:n taannoisessa vertailussa Helsingin palkkiot olivat selvästi muita kaupunkeja korkeampia, esim. Sipoon kaupunginvaltuutetut pärjäävät satasten sijaan parinkympin palkkiolla.

    Kaikki perheelliset luottamushenkilöt voivat pyytää lastenhoidon korvausta ilman kuitteja. Tässä voisi olla tutkivalle journalistille työsarkaa: paljonko luottamushenkilöt nostavat ”lisäpalkkaa” lastenhoidon korvausten muodossa, kun puoliso on jäänyt katsomaan lasten perään. 🙂

    Kaupunginhallituksessa työtä sen sijaan on niin paljon, että ymmärrän ehdotuksen palkkakäytäntöön siirtymisestä. Mutta paljonkohan hallituslaisten tilille nyt tipahtaa rahaa?

    Vastaa
  6. Toimeentulotuki vuonna 2014 on 5762,40 euroa vuodessa; vuonna 2015 se on 5826 euroa. (2014: 480,20 e/kk; 2015: 485,50 e/kk (2015).

    Opintotuki on 11243,04 euroa vuodessa. (Opintolaina luetaan mukaan termiin; ilman sitä 6443,04 vuodessa)

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami