Valtuustoblogi: Vallilanlaakson puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma

Osallistuin kaupunginvaltuutettuna Kumpulan kylätilassa järjestettyyn tilaisuuteen koskien Vallilanlaakson puistosuunnitelmaa ja hulevesisuunnitelmaa. Asiaa käsitellään maanantaina (14.1.) kaupunginhallituksen kokouksessa.

Vallilanlaaksoon ollaan rakentamassa hulevesialtaita ehkäisemään mahdollisia tulvia.

Kumpulanpuron uomaan rakennetut altaat eivät nykyisin viivytä riittävässä määrin rankkasateista johtuvia vesimääriä. Tulvariskiä lisää myös Liikennevirastolle ja VR:lle 2011 myönnetty lupa laskea Ilmalan ratapiha-alueen hulevedet jätevedenpuhdistamon sijasta Kumpulanpuroon.

Kumpulan kylätila oli täynnä porukkaa. Paikalla oli noin 50 ihmistä. Aika nopeasti kävi selväksi, että paikalliset asukkaat eivät pidä nykyistä suunnitelmaa onnistuneena.

Hulevesialtaiden rakentamisen on arvioitu maksavan kaupungille 2,5 miljoonaa euroa. Tulvariskiä voitaisiin kuitenkin merkittävästi pienentää ohjaamalla Ilmalan ratapiha-alueen hulevedet Viikin jätevedenpuhdistamoon. Käytännössä tämän kustannukset olisivat Liikennevirastolle/VR:lle noin 200 000 euroa jätevesimaksujen muodossa.

Asukastilaisuudessa paljastui, että nykyisessä suunnitelmassa on monia ongelmia:
– Työt on aloitettu ilman, että asukkaille on kunnolla tiedotettu asiasta.
– Hulevesialtaiden kaivuun myötä on kaadettu paljon puita. Myös sellaisia, joita alkuperäisessä suunnitelmassa oli nimenomaan tarkoitus säästää.
– Kumpulanpuron vesi on huononnäköistä, siinä on suuria määriä rautaa, joka värjää veden punaiseksi.
– Suunnitellut altaat ovat varsin isot ja sijoittuvat lähelle asuintaloja.
– Mahdollisen viemäritunnelin louheenajo on suunniteltu järjestettävän käytöstä poistetun junaradan paikalle, läpi koko Vallilanlaakson.

Keskustelussa listattiin tavoitteita vallilanlaaksolle:
– Vallilanlaaksossa on puhdas puistovesi
– Vallilanlaakso on kiva ja viihtyisä puisto
– Junaradan paikalla kulkisi kevyen liikenteen viherbaana
– Vallilanlaakson tulvaongelma saadaan ratkaistua
– Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson alue jätetään rauhaan

Tätä taustaa vasten on mielestäni selvää, että kaupunginhallituksen tulisi palauttaa esitys valmisteluun. Käytännössä pitäisi:
– Pienentää altaita ja sijoittaa ne kauemmaksi asuintaloista.
– Sijoittaa kevyen liikenteen väylät niin, että puistossa on sujuvat liikenneyhteydet mm. Itä-länsisuunnassa.
– Suunnitella muutokset paikallisten asukkaiden ja alueen edustajien kanssa.
– Tuoda muutettu suunnitelma kaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.

Myöhemmin tulisi varmistaa, että Ilmalan ratapihalta tulevat hulevedet saadaan ohjattua Viikin jätevedenpuhdistamoon Kumpulanpuron sijaan.

Kaikkein parasta olisi, jos hulevesialtaat voitaisiin rakentaa Mäkelänkadun toiselle puolelle Velodromin parkkipaikalle. Näin koko puistoalue voitaisiin säästää sellaisenaan. Tämä vaatisi kuitenkin asemakaavan muutoksen.

LISÄYS 14.1. klo 18.45: Kaupunginhallitus päätti tänään palauttaa esityksen Vallilanlaakson puistosuunnitelman ja hulevesisuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että muutos suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden ja järjestöjen kanssa!

Edelliset Valtuustoblogi-kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

7 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Vallilanlaakson puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma”

  1. Velodromin parkkipaikan rakennuskäyttö on toki erinomainen ajatus, mutta taloja sinne pitää tehdä. Siksi toisekseen mahdolliset altaiden haitat tuskin muuttuvat pienemmiksi sillä että ne sijoitetaan toiselle puolelle Mäkelänkatua.

    Muuten, kuljetuksiin tai muuhun. voitaisin ehkä käyttää vanhaa ratatunnelia, toinen pää on suurin piirtein Teollisuuskadulla.

    Vastaa
  2. Hei mikä tuo viemäritunneli on? En muista nähneeni missään tähän liittyvissä suunnitelmissa viemäritunnelia.

    Pohjois-pasilan sadevedet laskevat jo kumpulanpuroon, eikä sitä varten olla rakentamassa uusia tunneleita (ja sitäpaitsi kyse ei ole viemäritunnelista).

    Vai onko kyse kumpulanpuron lyhyestä tunneliosuudesta Mäkerlänrinteen uimahallin itäpuolella? Muistaakseni tunnelin ei pitäisi siirtyä nykyisestä, mutta saatan muistaa väärin.

    Vastaa
  3. Muutama pointti:
    1) Lähtökohtaisesti on ymmärtääkseni hyvä asia että hulevesiä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle. Helsingin jätevedenpuhdistuksen yksi ongelma on että ei ole erillisiä sadevesi ja varsinaisia ”paskaviemäreitä”, ja esim muutamanvuodentakaiset viemäripäästöt (sitä itseään) vantaanjokeen ovat johtuneet siitä, että oikein rankan sateen aikana jätevedenpuhdistamo ei pysty käsittelemään kaikkea mitä sisään tulee – eikä kapasiteettia voi oikein mitoittaakaan.

    2) Investointina verrattuna jätevedenpuhdistamon käytön kustannuksiin 200k€/vuosi vs 2,5M€ investointi ei ole kai mitenkään kohtuuton – takaisinmaksuaika vaivaiset 12,5 vuotta. Tekstitäsi sai sellaisen kuvan että tuossa on joku taloudellinen järjettömyys. Toki kustannus kohdistuu kaupungille, mutta yhdenvertaisuuden näkökulmasta näin pitääkin olla – hulevesiensä käsittelystä ei maksa kukaan muukaan kaupungissa? Toki voi ajatella, että tässä tapauksessa hulevesien käyttämisellä jätevedenpuhdistamon kautta olisi erityinen syy (puhdistus) – tästä en osaa sanoa mitään.

    2) Viherbaana on hyvä idea. Samalla pitäisi kuitenkin miettiä sitä missä määrin puistossa pitää risteillä ”kevyenliikenteenväyliä”. Tällaiset puistot ovat toki ainoita paikkoja joihin kevyenliikenteenväylät ylipäänsä sopii, mutta ei kyllä puistoihinkaan erityisen hyvin. Puistossakin pyrkisin erottamaan jalankulun pyöräilystä niissä paikoissa kuin mahdollista. Oikeastaan tällaisia puistoja varten tarvittaisiin ”kevyen liikenteen pihakatu” -tyyppinen ajosäännöstö koskien esim. alueen kivituhkapolkuja: eli että pyörällä saa ajaa mutta poluilla voi myös potkia palloa, ja jos peli on kesken niin pyöräilijä väistää. Nythän tuolla ajetaan monessa kohdassa aika kovaa ja taaperoiden kanssa on hiukan haastavaa joskus. Puiston karkeasti pohjoisesta etelään kulkeva asfalttihighway onkin sitten eri asia.

    3) Mitäköhän Itäpasilalaiset pitäisivät altaista? Toki pasilalaisilla taitaa olla keskimäärin vähemmän sosiaalista pääomaa nostaa asiasta meteliä. Ääni äänettömille, vai miten se meni? 🙂

    4) Rohkenen väittää että puiston länsipää oli oikeasti aika vähällä käytöllä lähellä tietä. Altaat voisi toki rakentaa lähemmäs Mäkelänkatua. Puiston ”painopistettä” voitaisiin ehkä samalla siirtää länteen päin siirtämällä maan alle putkeen nykyisen sorsalammikon jälkeistä osuutta hiukan pitemmälle ja laittamalla päälle nurtsia.

    5) Nykyiselläkin suunnitelmalla tuosta voi tulla ihan viihtyisä.

    6) Tunnelia voisi tosiaan ehkä käyttää kuljetuksiin. Se on aika jännä paikka – kannattaa käydä kävelemässä läpi! Suosittelen taskulamppua mukaan – itse menin ilman.

    Vastaa
  4. Keskustelussa listattiin tavoitteita Vallilanlaaksolle:

    ”- Vallilanlaaksossa on puhdas puistovesi”

    Ei tule koskaan olemaan yläpuolisen vesitön humuspitoisuuden vuoksi. Asukasillassa oli ympäristökeskuksen valmisteltu puheenvuoro asiasta, mutta eipä mahtunut illan agendaan.

    ”- Vallilanlaakso on kiva ja viihtyisä puisto”

    Sitä se olisi erityisesti jatkossa. Nyt tuli pitkä stoppi. 5 000 kuutioita peitetään ja tasataan ja sitten aletaan pohtia mitä tehdään.

    ”- Junaradan paikalla kulkisi kevyen liikenteen viherbaana”

    Toki.

    ”- Vallilanlaakson tulvaongelma saadaan ratkaistua”

    Nyt ongelman ratkaiseminen on estetty. Altaiden näennäinen siirtäminen ja pienentäminen eivät ole asiaan ratkaisu. Valitettavasti vastulliset päätöksentekijät eivät vastaa mistään, kuten ensi kevään tulvien mahdollisesta torjunnasta. Palautuspäätös tehtiin ilman todellista tietoa asioiden luonteesta.

    ”- Vallilanlaakson ja Kumpulanlaakson alue jätetään rauhaan”

    Absurdi homma, jos muutoksia pitää tehdä. Ja tästähän pohjimmaltaan oli kysymys.

    ***

    Mitä Velodroomin alueeseen tulee, niin altaiden sijoittelu sinne vaatii kaavaratkaisun, siis useita vuosia.

    ***

    Tulikin mieleen että jäikö noista perusteluista muuta jäljelle kuin kevyenliikenteen väylien sijoittelu.

    Vastaa
    • Kiitos kommentista Jarmo! Harmi, kun et itse päässyt tilaisuuteen. Mielestäni palautus oli paikallaan tässä tilanteessa. Näin ehditään edes hetki miettiä myös muita mahdollisia ratkaisuja. Jos esimerkiksi Ilmalan ratapihalta tulevat vedet ohjataan jätevedenpuhdistamoon, voidaan ehkä harkita pienempiä altaita. Tämä jättäisi enemmän tilaa puistolle = kiva ja viihtyisä puisto.

      Vastaa
  5. Hei, eikö se tulvavesien ohjaaminen jätevedenpuhdistamoon ole mielestäsi huono asia kun se lisää viemäripäästöjen riskiä Vantaanjokeen? ks. esim. http://www.hsy.fi/tietoahsy/Documents/Julkaisut/6_Metropoli_ja_meri_sata_vuotta_jatevedenpuhdistusta_Helsingissa.pdf

    ”Kaikkien Vantaanjoen kuntien pääongelmana on kuitenkin huonosti toimivat
    jätevesiverkot, joiden pumppaamoilta ja muilta ylivuotopaikoilta tapahtuu puhdistamattoman jäteveden päästöjä.” (s.34)

    ”Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry:stä näkee jätevedenpuhdistuksen yhtenä keskeisimpänä tulevaisuudenhaasteena poikkeustilanteiden jätevesipäästöt. Esimerkiksi jätevesiverkkojen pumppaamoilta ja muilta ylivuotopaikoilta päästöjä tapahtuu edelleen usein. Nykyiset sekaviemärit pitäisikin Stenholmin mielestä muuttaa erillisviemäreiksi,
    niin että hulevedet ja jätevedet kulkevat eri viemäreissä.” (s.140)

    Toki hulevesien johtaminen suoraan mereen on sekin ongelmallista, mutta erillisten (puhdistamoon johtavien) hulevesiviemärien (jotka kuormatilanteessa saavat ”vuotaa yli” ohi puhdistamon) rakentaminen on kymmenien vuosien projekti, joten tässä kohdassa näkisin että ympäristön kannalta hulevesien johtaminen mereen on parempi vaihtoehto kuin potentiaaliset ulostepäästöt. Toisaalta voi olla että se riskin lisäys on tässä pieni – en tiedä volyymejä.

    * * *

    Toivottavasti ”paikalliset asukaat ja alueen edustajat” ymmärretään valmistelussa laajasti tarkoittaen (ainakin) Itäpasilan, Vallilan ja Kumpulan asukkaita ja edustajia.

    Vastaa
  6. Onkohan projektissa kadonnut tietoa vuosien varrella. Alueella jo muinoin asuneena kyseistä ojaa sanottiin ”Kaasu-ojaksi”. Se oli silloin näkyvissä myös raviradan vieressä. Nimensä oja lienee saanut leimallisesta hiilivetyjen hajusta, mitkä ovat peräisin muinaiselta Pasilan kaatopaikalta. Kaatopaikka oli käytössä 60-luvulle asti ja 70-luvun alussa sen päälle alettiin rakentaa ratapihaa ja junahalleja.

    Kaatopaikan tavarat ovat edelleen siellä ratapihan alla varmassa tallessa ja pikku hiljaa valuvat kyseiseen ojaan. Vedestä varmaan löytyy aikamoinen alkuaineiden kirjo edelleen. Matkan varrella ojaan on varmaan liitetty muutakin pintavesien viemäröintiä, millä lienee aika lailla laimentava vaikutus nykyään. Ratapihan alta (kaatopaikalta) suotautuva vesi sen sijaan taitaa tulla sieltä melko tasiasella vauhdilla.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami