Ydinjätekiista: Viisi toimenpide-ehdotusta

Olin torstaina (29.3.) YLE:n A-talk -ohjelmassa keskustelemassa ydinjätekiistasta yhdessä ympäristöministeri Ville Niinistön, elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja Energiateollisuus ry:n Juha Naukkarisen kanssa.

Keskustelun aiheena oli erityisesti Fennovoiman ja Posivan käsillä oleva ydinjätekiista. Erikoista oli, että Fennovoima ei suostunut lainkaan haastatteluun aiheesta. Ohjelma on katsottavissa Areenasta. YLE teki aiheesta myös uutisen: Häkämies kielsi ydinvoimayhtiöitä puhumasta jätteistä.

Koko sotku osoittaa aika hyvin, miten levällään Fennovoiman hanke on. En pitäisi lainkaan mahdottomana, että homma kaatuu vielä omaan mahdottomuuteensa. Tällä viikolla ydinvoimahanke kaatui Bulgarian Belenessä ja Fennovoiman suurin osakas E.ON päätti luopua ydinvoimahankkeista Britanniassa.  Lisäksi Saksa on luopumassa ydinvoiman käytöstä ja Japani harkitsee samaa.

Mikäli Fennovoiman hanke etenee, olisi perusteltua, että rakennuslupa tuotaisiin eduskunnan käsittelyyn. Periaatepäätöksen yhteydessä monet hankkeeseen liittyvät seikat olivat auki ja tilanne on tämän jälkeen muuttunut.

Ydinjäte on ihmisille ja ympäristölle vaarallista seuraavat 200 000 vuotta. Suomeen suunnitellun loppusijoituksen suhteen on vielä monta avointa kysymysmerkkiä. Näyttää siltä, että kuparikapseleiden korroosio voi edetä myös hapettomassa vedessä. Missään maassa ydinjätteen loppusijoituskysymystä ei ole onnistuttu ratkaisemaan.

Kaikkein uskomattomin asia on kuitenkin se, että ydinvoimayhtiöillä ei ole vastuuta loppusijoituksesta sen jälkeen kun luola on suljettu. Tulevat sukupolvet saavat vastuulleen ja hoidettavakseen oman sukupolvemme aiheuttamat jätteet ikuisiksi ajoiksi.

Ydinvoima on auringonlaskun energiantuotantomuoto, joka aiheuttaa vakavia ongelmia aina uraanin louhinnasta jätteen loppusijoitukseen. Vai mitä pitäisi ajatella Talvivaaran kaivoksesta, Japanin ydinkatastrofista ja Suomen ydinjätekiistasta? Vaikka ydinturvallisuuslaki kieltääkin tällä hetkellä ydinjätteen tuonnin ulkomailta Suomeen, on olemassa riski, että Suomesta tehdään vielä Eurooppalaisen ydinjätteen kaatopaikka.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta ydinjätekiista ratkeaisi? Ohessa viisi toimenpidettä:
– Fennovoiman ja TVO:n hankkeet tulisi pysäyttää
– Fortumille ei tule myöntää periaatepäätöslupaa Loviisan yksiköiden korvaamiseen
– Uraani- ja windfall-vero tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian
Ydinvastuulakia tulisi tiukentaa
– Olemassa oleville ydinjätteille tulee löytää turvallinen loppusijoituspaikka. Kustannukset tulee saada täysimääräisesti yhtiöiden maksettaviksi seuraavan 200 000 vuoden ajan.

3 kommenttia artikkeliin ”Ydinjätekiista: Viisi toimenpide-ehdotusta”

  1. Posivan Onkalo-hankkeen kohdalla on tärkeää huomata, että kysymys on edelleen prototyypistä, jota ei ole osoitettu turvalliseksi ratkaisuksi. On tärkeää, että näin ei ajatella, jotta rakentamis- ja käyttöönottolupien käsittelyssä arviointi tehdään turvallisuutta, ei yhtiöiden taloustilannetta ajatellen. Viranomaisilla on oltava valmius arvioida koko hanke uudelleen, mikäli turvallisuushuolet antavat siihen aihetta.

    Ruotsista on äskettäin tullut tuoretta tutkimustietoa liittyen kuparin korroosioon. Ydinjäte on tarkoitus sijoittaa Onkaloon kuparikapseleissa:
    http://www.nyteknik.se/nyheter/innovation/forskning_utveckling/article3386782.ece

    Toinen kysymys on nykyisen välivarastoinnin turvallisuus. Tällä hetkellä välivarastointi tehdään vesiallasvarastoissa: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/ydinturvallisuus/ydinjatteet/fi_FI/ydinjate2/

    Union of Concerned Scientists suosittaa, että välivarastointi pitäisi tehdä altaiden sijaan kuivasäiliöissä (dry casks), koska tällainen järjestelmäei tarvitse erillistä jäähdytystä: http://www.ucsusa.org/nuclear_power/nuclear_power_risk/safety/safer-storage-of-spent-fuel.html

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami