Peseytyminen ilman sampoota

Olen tottunut käymään suihkussa nopeasti. Parhaimmillaan peseytymiseen on kulunut aikaa alle minuutti noin 5-6 kertaa viikossa.

Lisäksi pyrin käyttämään suihkussa haaleaa tai kylmää vettä. Tosin aika usein myös mukavuudenhalu (varsinkin näin syksyisin) iskee ja käytän myös lämmintävettä. Siitä huolimatta, että olo kylmän suihkun jälkeen on monin verroin energisempi ja raikkaampi.

Aiemmin olen pessyt hiukseni Ole hyvä -sampoolla. Erillisiä saippuoita tai hoitoaineita en ole käyttänyt vuosikausiin tai vuosikymmeniin.

Viimeisten kuukausien aikana olen kuitenkin jättänyt myös sampoon pois. Ensimmäisen kuukauden aikana pesin hiukset edelleen sampoolla ehkä kerran viikossa. Tämän jälkeen en enää ollenkaan.

Toistaiseksi kukaan ei ole töissä tai kotona valittanut siitä, että hiukseni olisivat epäsiistit, likaiset tai haisivat pahalle. Mitään hajusteita/deodorantteja en luonnollisesti käytä.

Sampoon poisjättämisestä on monia hyötyjä:
– Peseytymiseen kuluu entistä vähemmän aikaa
– Säästyy rahaa, vettä ja sampoon myötä luonnonvaroja
– Ympäristön kemikalisoituminen vähenee

Suosittelen lämpimästi! Toki huuhtelu pelkällä kylmällä vedellä vaatii totuttelua ja toisaalta hiusten kannattaa olla lyhyet. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa rahan ja ajan säästö on huikea – puhumattakaan siitä, että voi näin omalta osaltaan pienentää ympäristön kemikalisoitumista.

Toki kannattaa muistaa, että ekosampoon käytöstä luopuminen ei maailmaa pelasta. Itse asiassa kaikkein olennaisinta on pyrkiä minimoimaan lämpimän veden kulutus eli käydä suihkussa mahdollisimman nopeasti ja peseytyä mahdollisimman viileällä vedellä.

Lopuksi jäin kuitenkin vielä miettimään luopumista muistakin kemikaaleista. Käytän edelleen hammastahnaa, pyykinpesuainetta ja astianpesuainetta. Voisinkohan luopua vielä näistäkin?

Tältä näyttää hiukset, joita ei ole pesty kahteen kuukauteen sampoolla:

9 kommenttia artikkeliin ”Peseytyminen ilman sampoota”

  1. Ennen hammastahnoja käytettiin suolavettä hampaiden pesemiseen. Kylmä vesi ei kuitenkaan puhdista yhtä hyvin kuin lämmin ja pesuaineidenkin poisjättäminen on kyllä varsin riskialtista.

    Vastaa
  2. Vinkki: Pyykinpesuaineen voi helposti korvata pesupähkinöillä, jotka ovat omasta mielestäni riittävän tehokkaita puhdistajia. Hyvin riittoisia ja voi käyttää useampaan kertaan. Ja kuoret voi heittää biojätteeseen käytön jäljeen.
    Itse en välttämättä aina käytä astianpesuainetta, jos pesen astian piakkoin käytön jälkeen eikä siinä oleva lika ole esim. huonosti veteen liukenevaa rasvalikaa. Esim. vesilasin/teekupin/leipälautasen tms. pesu ei vaadi pesuaineita. Asuessani ulkomailla, jossa lämmin vesi oli kallista ja kortilla, en useimminkaan lämmittänyt vettä erikseen tiskaamista tai suihkua varten, vaan tiskasin astiat heti viileällä vedellä, käyttäen apuna hyvin pienen määrän astianpesuainetta pesusieneen lisättynä.

    Vastaa
  3. Olen pitkään käyttänyt melkein ainoastaan pesupähkinöitä pyykinpesussa, mutta kuulin äskettäin että niissä maissa missä pähkinät kasvavat paikallisilla ei ole enää itse varaa käyttää näitä pähkinöitä kun niitä voi myydä kalliilla hinnalla maailmalle..! Eli nyt olen taas dilemmassa siitä miten jatkossa pitäisi pestä pyykit… Onko kellään enemmän tietoa tästä? Tai muita suosituksia?

    Muuten kiitos suihku-inspiraatiosta. Itse en ole moneen vuoteen käyttänyt shampoota paitsi jos laitan öljyä hiuspohjaan jotta se ei kuivuisi liikaa, ja sellaisen hoidon jälkeen tekee mieli käyttää jotain eko-shampoota saadakseen pahimmat öljyjälkeet pois, mutta voisin todellakin lyhentää suihkut. Ja kylmällä suihkulla on käsittääkseni paljonkin positiivisia vaikutuksia terveydelle, joten sitäkin voisi kokeilla!

    Vastaa
  4. Kannattaa ainakin hyödyntää hedelmien rasvat ihon hoidossa. Avokado on esimerkiksi loistava ihorasva kuten ravintonakin. Suolavesi on kanssa mainio nenä ja suuhuuhteluun. Jos haluaa shamppoota niin palashamppoo on ihan hyvä. 🙂

    Vastaa
  5. Hammastahnaa käytetään sen sisältämän fluorin vuoksi. Mekaaninen puhdistaminen eli harjaus on toki tärkein osa hampaiden puhdistusta, mutta hammastahnaa suositellaan, sillä fluori (tahnan yhteydessä kahdesti päivässä saatuna) auttaa korjaamaan hampaan kiilteeseen jo tulleita vaurioita. Helsingin vesijohtovedessä ei ole niin paljon fluoria, että se riittäisi sellaisenaan.

    Vastaa
  6. Eeva, alkuperäiskansat eivät ole kuulleetkaan fluoritahnoista. Silti heillä on aika hyvät hampaat. Mistähän tämä mahtaa johtua? Ettei vain länsimaalaisesta ravinnosta joka on tehokas hampaiden pilaaja? Raffinoitua sokeria/jauhoja ja niistä tehtyjä tuotteita, raffinoitua viljaa/viljatuotteita, sokerilimppareita, energiajuomia, kemikaalikarkkia, jne.

    Itse käytän vain tuota Urtekramin fluoritonta tahnaa ja suolavettä sekä hammaslankaa hammaspuhdistukseen sekä tietty syön laadukasta ja luonnollista ruokaa monipuolisesti niin hampaat ovat hyvässä kunnossa. Jos syö ihan roskaa niin kannattaa kyllä käyttää fluoritahnaa sillä se hoitaa huonon ruuan aiheuttamat tuhot. Luonnollilsta ruokaa syöville tämä ei ole pakollista ja voin omalla kokemuksella sanoa että fluoritahnaa ei tarvita päivittäin ainakaan jos edes ollenkaan. Kaikki riippuu ihan siitä mitä syö.

    Vastaa
  7. Mitä veden säästämiseen tulee, myös kerrostalon kylpyhuoneessa voi käyttää mökkisaunasta tuttua ämpäri+kauha -yhdistelmää. Saan menetelmällä pestyä itseni puolella ämpärillä mainiosti, joten vettä kuluu aika paljon vähemmän kuin suihkussa.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami