Torstaina (4.2.) olin pitämässä kommenttipuheenvuoroa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja ympäristötyöryhmän seminaarissa aiheesta ”Mitä Kööpenhaminan jälkeen?”. Mieleen jäi muutama kiinnostava huomio tilaisuudessa puheneen professori Peter Lundin esityksestä.
1. Ydnvoima ei työllistä. Siinä missä ydinvoiman lisärakentamisella luodaan ehkä muutamia satoja pysyviä työpaikkoja, synnytetään vastaavalla investoinnilla energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuviin energialähteisiin 30 000 – 50 000 työpaikkaa.
2. Metsä- ja energiateollisuuden kannattaisi panostaa tuotekehitykseen. Ei ole ihme, että metsäteollisuus on Suomessa henkitoreissaan ja energiapolitiikassa katsotaan peruutuspeileihin. Suomalainen metsäteollisuus on pistänyt liikevaihdostaan vain muutamia prosentteja tuotekehitykseen ja energiateollisuus vielä vähemmän. Samaan aikaan esimerkiksi IT-sektorin panokset ovat lähellä kymmentä prosenttia. Mikäli toimintaa ei kehitetä, se kuihtuu.
On hämmentävää, että Suomi on Kööpenhaminan kokouksen jälkeen epävirallisessa ympäristöministerineuvoston kokouksessa vastustanut EU:n siirtymistä 30 prosentin päästövähennystavoitteisiin vedoten siihen, että EU on pieni toimija eikä kaikkien korttien paljastaminen tässä vaiheessa ole järkevää. Samaan aikaan esimerkiksi Saksa, Ranska, Hollanti ja Ruotsi ovat kuitenkin esittäneet, että EU siirtyisi 30 prosentin päästövähennystavoitteseen, jotta kansainväliset neuvottelut etenisivät epäonnistuneen Kööpenhaminan kokouksen jälkeen.
Onneksi monet kunnat toimivat jo. Helsinki aikoo olla kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan pian hiilineutraali ja Helsingin Energialla on suunnitelmat vähentää päästöjä 98 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vantaa taas on sitoutunut viiden prosentin vuosittaisiin päästövähennyksiin ja Uudenmaan liiton tavoitteena on tehdä Uudenmaan maakunnasta Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta.
